Asianajotoimisto Mikajuhani Numminen
Mikä on asianajaja?

Asianajajaksi itseään saa kutsua vain sellainen lakimies, joka on hyväksytty Suomen asianajajaliiton jäseneksi. Liittoon pääseminen edellyttää yliopistotutkinnon lisäksi vähintään neljän vuoden työkokemusta lakimiestehtävistä. Ennen asianajajaksi hyväksymistä on suoritettava erillinen asianajajatutkinto. Laki asianajajista edellyttää, että asianajaja on tunnetusti rehellinen. Hänen taloutensa tulee olla kunnossa ja hänen tulee olla sopiva harjoittamaan asianajajan tointa.

Milloin asianajajaa tarvitaan?

Asianajajan tehtävä on päämiehensä edun valvominen. Asiassa vastapuolena saattaa olla yksityishenkilö, yritys, kunta tai valtio. Asianajajan työtehtävät muodostuvat sekä oikeudellisten neuvojen antamisesta että oikeudenkäyntien hoitamisesta.

Asianajajan apua saa perhe- ja jäämistöoikeudellisissa asioissa, kuten avioehtosopimusta, huoltoa, tapaamisoikeutta, elatusta, avioeroa, perunkirjoitusta tai perinnönjakoa koskevissa asioissa.

Kiinteän omaisuuden tai asunto-osakkeiden kauppa- tai vuokrasopimukset on usein syytä tehdä asiantuntijan avulla.

Verotukselliset kysymykset liittyvät useimpiin omaisuuden myynti- ja luovutustapahtumiin. Asianajajalta saat apua verotuksellisesti edullisimman ratkaisun etsimisessä.

Yritystoiminnan aloittamiseen liittyy usein yrittäjälle yllättäviä käänteitä, joista on hyvä tietää jo etukäteen. Aloittavan yrittäjän onkin syytä ottaa yhteyttä asianajajaan. Asianajaja opastaa yhtiömuodon valinnassa, verosuunnittelussa, ostajien, alihankkijoiden, rahoittajien sekä työntekijöiden kanssa tehtävien sopimusten laatimisessa.

Kestävälle perustalle luodun asiakassuhteen varaan voi luottaa myös tulevaisuudessa. Pidempiaikainen asiakassuhde auttaa sekä asiakasta että asianajajaa asian menestyksekkäässä hoitamisessa. Asianajaja oppii tuntemaan asiakkaan tarpeet ja olosuhteet ja näin kykenee löytämään asiakkaalle soveliaimman tavan asian hoitamiseen. Asiakas oppii tuntemaan asianajajan työtavat ja saatujen kokemusten perusteella luottaa tulevaisuudessakin asiantuntemusta vaativien asioidensa hoitamisen tutulle asianajajalle.

Vaitiolovelvollisuus

Asianajajan tehtävän toteuttamisen perusedellytyksenä on asianajajan ja päämiehen välisen luottamussuhteen säilymisen takaaminen toimeksiantosuhteen kaikissa eri vaiheissa.

Suomen Asianajajaliiton sääntöjen 38 §:n 2 momentin mukaan "Jäsen on velvollinen, milloin hyvä asianajajatapa niin vaatii, vaikenemaan siitä, mitä hän on toimessaan saanut tietoonsa."

Asianajajan on toimessaan noudatettava hyvää asianajotapaa, jonka perusedellytyksiin kuuluu asianajajan uskollisuus ja lojaalius päämiestä kohtaan.

Asianajajan on oltava riippumaton sidosryhmistä. Asianajajan nimikettä saa käyttää vain päätoimisesti asianajajana toimiva lakimies.

Asianajaja on alansa ammattilainen, joka valvoo päämiehensä etujen toteutumista lain puitteissa.